Viikko numero kolme!

Hyvin on kolmosviikko lähtenyt käyntiin. Tänään ja eilen oli taas toimistopäiviä, eli lähinnä pohdittiin, mitä tehdään loppuviikolla duuneissa. Eilen pidettiin duunissa Suomi-esitelmä, mikä oli aika hauskaa. Siinä oppi samalla muutaman hauskan nippelitiedon Suomesta itsekin. Meillä oli myös ensimmäinen virallinen vietnamin tunti, joita tulee jatkossakin olemaan joka maanantai. Pikkusen jäi harjoittelemista vielä vapaa-ajalle, ei ole ihan helpointa hommaa...

Sunnuntaina käytiin aamupäivällä Help House -nimisessä vammaisten lasten päivätoimintakeskuksessa ja iltapäivällä An Tay -lastenkodissa. Help House oli kyllä itselle pieni järkytys, vaikkakin ehkä loppujen lopuksi sitä, mitä olin etukäteen ajatellutkin. Siellä on tosi eri "tasoisia" lapsia, eli jotkut pystyvät hyvinkin kommunikoimaan ja liikkumaan, kun taas toiset vain makaavat paikallaan tai heiluvat holtittomasti. Iätkin olivat ihan vauvasta yli 10-vuotiaisiin.

Me ei nyt ekalle kerralle oltu keksitty mitään ohjelmaa, vaan mentiin vain katselemaan ja ihmettelemään. Ja ihmeteltävää kyllä riittikin. Esimerkiksi kun yksi vaikeasti vammainen poika pyöri hieman holtittomasti ja huitaisi vahingossa vauvaa kädellään, häntä alettiin lyödä. Ja muutenkin läpsiminen oli normaalia. Joillain näkyi myös kynnen jälkiä poskissa. Jos me kielsimme lapsia tai sanoimme "ei", tuli nyrkistä. Työntekijät eivät kieltäneet esimerkiksi repimästä heitä hiuksista tms, joten liekö tällainen kieltäminen sitten uutta ja omituista?

Keskustelimme lasten lyömisestä jälkikäteen pitkään duuniporukkamme kanssa. Meille kerrottiin, että lyöminen on normaali tapa kertoa, että toinen on tehnyt jotain väärin. Se on periaatteessa laitonta, mutta käytännössä ei paheksuttavaa, vaan enemmänkin kertoo rakkaudesta ja välittämisestä...


Lastenkodissa leikimme lähinnä erilaisia leikkejä ja yritimme tutustua lapsiin. Nimien opiskelu on suhteellisen vaikeaa, kun mikään nimi ei kuulosta omaan korvaan järkevältä. :) Mutta suloisia lapsia oli. Otettiin ryhmäkuvakin. Mä oon toi kiiltävä valkoinen. ;)

Tänään käytiin ottamassa vähän aurinkoa siestalla. Pitää nyt vielä nauttia, kun aurinkoa riittää. Saatiin muuten kuulla, että siksi meitä oli tuijotettu viime viikonloppuna Elephant springsillä, koska siellä ei saa olla bikineissä. Huppista. No, meiän kattoterassin altaalla voi olla just niin kun haluaa, koska siellä ei muita ihmisiä näy. Ei ole myöskään uima-allas nähnyt siivoojaa eikä vesiä vaihdettu ihan hetkeen, mutta kyllä sinne uskalsi jalat työntää. :D

Töiden jälkeen me ollaan käyty lähinnä syömässä ja salilla. Alkaa muuten ennätykset paukkua kyykyssä ja penkissä. Pitänee keksiä kohta uusia tavotteita! Siistiä :)