Meillä oli tänään ensimmäinen työpäivä keskuksessa, jossa on/asuu/työskentelee ihmisiä, joilla on erilaisia vammoja, tai jotka tulevat vähemmistökansoista vuorilta, eivätkä ole eläneet siellä kovin sivistynyttä elämää. He tekevät erilaisia käsitöitä ja savitöitä, sekä ompelevat mm. koulupukuja. Mekin päästiin kokeilemaan, miten onnistutaan heidän tekemistään töistä, kuten esim tällaisten sormusten tekemisestä. Se oli vaikeampaa, kuin kuvittelisi....!
Me opetettiin tulkin avustuksella englantia 6 hengen porukalle, joiden oppimiskyky ja oppismistausta olivat hyvin erilaisia. Opetimme tervehtimään, kysymään kuulumisia, esittelemään itsensä, jne. Oli oikein mukavaa ja huomiseksi he pyysivät, että pidämme oppitunnit sekä aamupäivällä että iltapäivällä, koska oppitunnilla oleminen on mukavampaa kuin töiden tekeminen :D
He myös pyysivät meidät perjantaina pelaamaan jalkapalloa, mikä oli aika mukavaa. Saa nähdä, miten menee. Toivottavasti en vahingossa murjo ketään...
Mennään Leenan kanssa taas tänään salille. Se on kyllä ollut mulle ihan mielettömän hyvä juttu. Tuntuu kivalta, että täällä keskellä kaikkea uutta ja outoa, on jotain tuttua ja turvallista, jossa kokee myös onnistumisenkokemuksia.
Ei kai tässä muuta tällä erää. Paljon olisi loppuviikolle ohjelmaa, ja ihan kiva niin. (:
Tässä vielä bonuskuvana minä ja Leenan vaaleanpunainen pyörä. Vähän on matalalla satulat, mutta tyylikkäät korit kuitenkin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti